Maanantain megafoni #8

Maanantain megafoni #8

Tasoissa itsensä kanssa – harjoittelu, joka tekee hyvää

Kaikki haluavat kehittyä. Usein luulemme, että kehittyminen vaatii vain lisää haastetta – kovempia pelejä, nopeampia syöttöjä, vahvempia vastustajia. Mutta todellisuudessa kehitys syntyy harvoin äärirajoilla. Se syntyy niissä kohdissa, joissa pelaaja kokee olevansa juuri riittävän hyvä – ja silti haluaa oppia lisää.

Liian vaikea tilanne tekee epävarmaksi. Liian helppo ei sytytä. Mutta kun pelaaja saa juuri sopivasti haastetta, jotain tärkeää tapahtuu: itseluottamus alkaa rakentua. Ei pelkästään taidosta, vaan siitä kokemuksesta, että minä pystyn tähän.

Jokaisella on oma tasonsa, ja jokainen ansaitsee tulla nähdyksi siinä, missä juuri nyt on. Lapsi, joka kokee onnistumisia kentällä, oppii yrittämään myös muualla. Pelaaja, joka pääsee mukaan peliin omalla tasollaan, ei ainoastaan kehity – hän myös innostuu. Ja juuri innostus on kasvun tärkein polttoaine.

Valmentajalle tämä tarkoittaa herkkyyttä: mitä juuri tämä pelaaja tarvitsee nyt? Lisää vastuuta, lisää tukea – vai kenties rauhaa oppia omaan tahtiinsa?

Vanhemmalle se tarkoittaa luottamusta. Kaikki eivät pelaa samoissa peleissä tai tee samoja maaleja. Mutta jokaisella on oikeus pelata roolissa, joka kannattelee – ei paina.

Oikeantasoinen harjoittelu ei tapahdu mukavuusalueella ,mutta ei myöskään äärirajoilla.Se tapahtuu kasvun reunalla. Siellä, missä syke kiihtyy, ajatus terävöityy ja sydän sanoo: haluan yrittää uudelleen.